Lähtökuumetta ilmassa

Huomenna se sitten alkaa. On tätä kyllä odotettu vaikka vähän haikeinkin mielin tulee lähdettyä kun tietää miten ikävä pojilla isiä tulee. Ovat koko päivän vain halineet ja ottaneet viimeisistä yhdessäolon hetkistä kaiken irti. Molemmat nukahtivat vielä päivän päätteeksi syliin. No, isi tarvitsee välillä irtiottoja ja omaa aikaa, että jaksaa arjen pyöritystä. Itsestäänkin pitää pitää huolta.

Ollaan soiteltu Jukan kanssa pitkin päivää ja naureskeltu sille miten hitaasti tämä viimeinen päivä ennen reissua kuluu. Molemmat olivat siivonneet, tiskanneet ja pesseet pyykkejä pakkaamisen ohessa.

Kumman paljon ja kummallista tavaraa sitä viikon telttailua varten tarvitsee. Paljon lämmintä vaatetta, kuivamuonaa, kylmälaukkuja, kattiloita, hyttystakkeja, xyrtekkiä, vessapaperia (Joo. Olemme kermaperseitä) tms. Osa tuikitarpeellista osa ihan turhaa hömppää, kuten Culture Beatin Serenity c-kasetti (päätelkää itse kumpaan kategoriaan se kuuluu). C-kasetit ovat varasuunnitelma jos Jukan iPadin akku tyhjenee, joka olisi aika perseestä, koska silloin emme voisi istua vain koko viikkoa teltassa kuuntelemassa Princeä.

Forecan säätiedote lupaili vesisadetta käsivarteen torstaihin asti, eli aika David Fincherin 7even leffan tunnelmissa luultavasti joudumme koko viikon elämään. Hyttysiä ainakin on vähemmän jos tosiaan koko reissun sataa. Mutta mikäs sen mahtavampaa kuin kiivetä Saana-tunturin huipulle ja kuunnella olutta siemaillassa ukkosen jyrinää ja katsella kun porot paskantaa. Miesten elämää!

Nyt unta palloon ja aamulla matkaan.
Pysykää mukana!